Lieto on Varsinais-Suomen elinvoimaisin kunta, Turku kaukana kärjestä – Tampereen ja Helsingin seudut dominoivat vertailua
Lieto sijoittui jaetulle neljännelle sijalle Espoon ja Sipoon kanssa Suomen elinvoimaisimpien kuntien vertailussa. WSP Finlandin suorittamassa laajassa, alueiden elinvoimaa ja tulevaisuusvalmiuksia mittaavassa tutkimuksessa Kaarina sijoittui seitsemänneksi ja Naantali sijalle 16.
Turun sijoitus oli vasta 37:s, ja sen edelle kiilasivat Varsinais-Suomesta myös Masku (sijalla 25) ja Raisio (sijalla 32). Suomen elinvoimaisimmaksi kunnaksi arvostettiin Pirkkala ennen Lempäälää ja Tuusulaa.
Alueiden elinvoimaisuutta arvioitiin 19 indikaattorilla. Elinvoimaindeksi koostuu tuottavuudesta, inhimillisestä pääomasta ja valmiudesta vihreään rakennemuutokseen. Tutkimus tehtiin nyt toista kertaa Suomessa.
Seitsemästä seudusta esiin nousivat Helsingin ja Tampereen seudut, joiden alueilta 10 kuntaa oli 15 parhaan joukossa. Helsingin seudulla 14 kunnan keskinäiset erot olivat vertailun pienimmät, mutta Tampereen seutu oli lähes tasoissa, vaikka kuntien keskinäiset erot olivatkin suuremmat.
– Tampereen sijainti on logistisesti hyvä. Tätä kilpailuetua on myös johdonmukaisesti kehitetty ja hyödynnetty. Pirkkalasta tulee paikoin mieleen Etelä-Ruotsi, yrityksiä on vieri vieressä laajoilla alueilla, sanoo tutkimuksen koonnut WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström.
Maakuntien vertailussa ykkönen oli Uusimaa, jonka jälkeen tulivat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Pirkanmaan nelossija selittyy pitkälti sillä, että kaupunkiseudun ulkopuolella kuntien elinvoima laskee.
Yleisesti vertailussa monet kehyskunnat pärjäsivät keskuskaupunkejaan paremmin, vaikka kaupungit toimivat seutujensa vetureina. Työpaikkojen omavaraisuutta pidetään tärkeänä kaupungeille ja syrjäisille pienille kunnille, mutta ei yhtä välttämättömänä kehyskunnille. Poikkeuksen tilastoon tekee tässä vertailun kärkikunta Pirkkala, jonka työpaikkaomavaraisuus 72 prosenttia oli lähes Tampereen tasolla.
Vähittäiskaupan liikevaihto kehittyi vuosien 2013 ja 2020 välillä puolet nopeammin seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa keskimäärin. Turussa keskuskaupungin osuus liikevaihdosta on väestöön suhteutettuna 54 prosenttia, kun esimerkiksi Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa prosentti oli yli 80.
Syynä on pitkälti verkkokaupan kasvu ja toiminnan siirtyminen logistisesti ja taloudellisesti edullisempiin paikkoihin ydinkeskustojen liiketiloista, mitä pandemian aika kiihdytti.
Tikkanen-Lindström kehottaa keskuskaupunkeja miettimään, miten ne haluavat profiloitua ja mitä keskustoissa kannattaa tarjota.
– Jos haluat ostaa uudet tenniskengät, saat juosta liikkeestä toiseen. Kyllä ne verkosta löytyvät helpommin. Merkkiliikkeiden vetovoima hiipuu muutenkin. Osa nuorisosta arvostaa jo enemmän kierrättämistä kuin kuluttamista.
Keskustojen tilannetta hän ei pidä kuitenkaan lohduttomana, sillä oikeanlaiset palvelut tuovat edelleen ihmisiä niihin.
– Keskustoissa on yhä vetovoimaa, ja ihmiset haluavat kokoontua heille tuttuihin paikkoihin kaikkialla Suomessa. Pitää ymmärtää ajan muutos ja kaupunkiseutujen kasvun dynamiikka, ja kehittää rohkeasti nykyisiä kohtaamistiloja sekä rakentaa uutta.
