Lapuan Hirvijärven asuntovaunualue on jo melkein autio. Kentän laitamilla nököttää enää yksi asuntovaunu.
Mökkivaunujen harventuneessa rivissä osan paikalla on enää tiilikasa. Juhannukseen mennessä ei enää sitäkään.
Yöttömän yön aikaan alueen on oltava kaupungin määräyksellä tyhjä.
Lapuan kaupunki haluaa alueen yleiseen virkistyskäyttöön ja on perustellut päätöstään muun muassa kustannussyillä.
Kesäasukkaat eivät ymmärrä perusteluja ja kokevat, ettei asiasta kunnolla koskaan edes keskusteltu.
Nyt jotkin mökkivaunuista ovat myynnissä tai jo myyty. Osa omistajista tekee purkutöitä ja etsii omalleen uutta paikkaa. Lapualaisella Asko Perämäellä on mielessä pysyvä vaunuparkki veden äärellä.
Perämäki on viettänyt kesiään mökkivaunussa Hirvijärvellä reilun parinkymmenen vuoden ajan. Ensin asunto- ja sitten mökkivaunussa.
– Jos tontin jostain löydän, niin Lapualta en sitä kyllä hae, puuskahtaa Perämäki.
Reilu 10 vuotta sitten kinaa käytiin oikeussaleja myöten siitä, onko mökkivaunu Hirvijärvellä luvallinen. Asia ratkesi kaavamuutoksella. Vaunuilla on nyt rakennuslupa ja niistä maksetaan kiinteistövero.
Neljä vuotta kestänyt häätöjupakka oli viimeinen niitti.
– Meitä on lyöty niin kyykkyyn, pitää kaivaa monttu, jos vielä alemmas pitää mennä, sanoo Perämäki.
Kolmen sukupolven kesänviettopaikka
Lapualainen Tuulikki Ilomäki on viettänyt kesiään Hirvijärvellä jo 45 vuoden ajan. Kaikki alkoi siitä, kun Tuulikki Ilomäen puoliso oli karsimassa tekoaltaan pohjaa ja ihastui maisemaan.
– Tänne tultiin kesällä 1977 teltan kanssa, muistelee Ilomäki.
Perheen kasvaessa teltta vaihtui asuntovaunuun ja myöhemmin mökkivaunuun.
Ilomäen perheessä kesiä on vietetty Hirvijärvellä jo kolmessa polvessa. Perinne katkeaa Tuulikin pojan Timo Ilomäen lapsiin.
– Tässä on niin kauan taisteltu, että tämän kirjan kansi käännetään nyt kiinni, toteaa Timo Ilomäki.
Ilomäet eivät myöskään ymmärrä kaupungin tarvetta häätää kesäasukkaat. Kustannuksiin vetoaminen tuntuu oudolta.
– Jätehuolto on, vaikka pääosin viedään roskat mukanamme, ja talvella jonkin sortin teiden auraus. Sähkö maksetaan itse kulutuksen mukaan, ynnää Timo Ilomäki.
Yhteistilojen käyttössä kahnauksia
Leirintäalueen vieressä sijaitsee kaupungin omistama leirikeskus, jossa on pääosin seurakuntien leiritoimintaa. Leirintäalueen asukkailla on ollut lupa käyttää leirikeskuksen vessaa ja suihkutiloja.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Pöntinen kertoo, ettei yhteisten tilojen käyttö ole sujunut ongelmitta. Selkkauksia on puitu takavuosina myös lehtien palstoilla.
Leirintäalueen asukkaat tunnistavat ongelman, mutta heidän mukaansa kyse on siitä, ettei leirikeskuksen käyttäjiä ole informoitu leirintäalueen asukkaiden käyttöoikeudesta.
– Meitä on karhattu sieltä pois, ehkä on ollut informaatiokatkos puolin ja toisin, sanoo Tuulikki Ilomäki.
Yhdistyksen vetovastuu ei enää kelvannut
Lapuan kaupunki haki pitkään leirintäalueelle yrittäjää tuloksetta.
Tässä vaiheessa asukkaille ehdotettiin, että heidän tulisi perustaa oma yhdistys asioita hoitamaan, kertoo Lapuan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Pöntinen.
– Kun ehdotus vihdoin tuli, se tuli liian myöhään, sanoo Pöntinen.
Asukkaat siis lopulta ehdottivat kaupungin johdolle yhdistyksen perustamista, joka vuokraisi alueen?
– Se ei saanut enää kannatusta. Ei meille kerrottu, että siinä on parasta ennen -päivä, kertoo Asko Perämäki.
Myös alueen laajempia kehittämismahdollisuuksia selvitettiin kaupungin toimesta, mutta niiden toteuttaminen todettiin liian kalliiksi. Nyt kaupunki haluaa alueen yleiseen virkistyskäyttöön.
Asukkaiden mielestä yleinen virkistyskäyttö on ollut mahdollista tähänkin saakka. Asukkaista tuntuu, että heidät on haluttu häätää ilman varsinaista syytä.
– Kokonaisuuden kannalta haitat olivat hyötyjä suuremmat, muotoilee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Pöntinen.
Vakituiset kesäasukkaat huomauttavat, että heidän myötään syrjäisillä rannoilla on ollut valvova silmä mahdollisten tihutöiden osalta.
– On pelko, että täällä ruvetaan tekemään pahaa, aprikoi Tuulikki Ilomäki.
Vaikka monen Hirvijärven pitkäaikaisen kesäasukkaan mieli on haikea, asia on nyt loppuun käsitelty.
– Toisaalta tuntuukin jo siltä, että haluaa jo lähteä ja jättää muistot taakse. On hyviäkin muistoja, mutta neljä vuotta on oltu löysässä hirressä.
Ilomäen mökkivaunulle ei ole vielä löytynyt uutta sijoituspaikkaan, myös kesänviettoon pitää löytää toinen tapa. Yhteisöllisyyttä tulee ikävä.
– Paikka on rauhallinen ja kaukana kaikesta. Tämä yhteisö, mikä täällä on, on kaikki samaa perhettä, harmittelee Tuulikki Ilomäki.
